Petteri Orpon hallituksen lakiesitys uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä luo uusia mahdollisuuksia kotimaiselle hiilensidonnalle. Esityksessä polttoaineenjakelijat voisivat täyttää jakeluvelvoitettaan rahoittamalla muita päästövähennyksiä niin sanotulla joustomekanismilla.
Jakelijoiden rahoittamien päästövähennyksien tulee esityksen mukaan kohdistua päästökaupan ulkopuolisille sektoreille eli ensisijaisesti taakanjakosektorille. Joustomekanismin keinovalikoima on tarkoitus laajentaa myös maankäyttösektorin toimiin.
Lakiesityksellä pyritään hillitsemään polttoaineiden jakeluvelvoitteen nostosta kohoavia hintoja, sillä joustomekanismilla saadaan päästöjä vähennettyä varsinaista jakeluvelvoitetta kustannustehokkaammin.
Jakeluvelvoitteella tehtyjen päästövähennysten hinnaksi on arvioitu noin 300–1 000 euroa CO2 tonnille. Samaan aikaan vaihtoehtoisten päästövähennysten, kuten maankäyttösektorin metsityshankkeiden tai taakanjakosektorin maatalouden toimenpiteiden, hinta liikkuu kymmenissä euroissa CO2 tonnille, joten toimien hinnoissa on merkittävä ero.
Joustomekanismin prosentti liian pieni
Kuluvan vuoden jakeluvelvoite pysyy vielä 13,5 prosentissa, mutta tulevina vuosina hallitus nostaa sitä asteittain. Ensi vuonna se olisi 16,5 prosenttia, vuonna 2026 19,5 prosenttia sekä vuonna 2027 22,5 prosenttia.
Samalla niin sanottujen kehittyneimpien jakeiden lisävelvoite nousee tämänhetkisestä kahdesta prosenttiyksiköstä ensi vuodelle kolmeen prosenttiyksikköön ja vuodelle 2026 neljään prosenttiyksikköön.
Päättäjien asettamat jakeluvelvoiteprosentit eivät kuitenkaan kerro koko totuutta tilanteesta, sillä toteutunut jakeluvelvoite on ollut asetettua korkeampi viime vuosina. Esimerkiksi viime vuonna toteutunut jakeluvelvoite oli 18,62 prosenttia, kun velvoite oli vain 13,5 prosenttia.
Aiemmin mainituista uusista jakeluvelvoiteprosenteista jakelijat voisivat joustomekanismin avulla täyttää 5,5 prosenttiyksikköä jakeluvelvoitteesta muilla päästövähennystoimenpiteillä taakanjakosektorilla. Myöhemmin tästä 5,5 prosenttiyksiköstä 1 prosenttiyksikkö voitaisiin toteuttaa maankäyttösektorin toimenpiteillä.
Lakiesityksen prosentit ovat hyvä alku, mutta teknologianeutraalissa ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä prosenttiyksiköiden tulisi olla huomattavasti suurempia. Näin varmistettaisiin sekä päästövähennysten vaikuttavuus että kustannustehokkuus, sillä jakeluvelvoitteella saadut päästövähennykset ovat muita toimenpiteitä selkeästi kalliimpia.
Lisäksi maankäyttösektorin poisrajaus alkutilanteessa sekä myöhempi rajoitettu prosenttiyksikkö ovat kyseenalaisia, sillä vähennetty CO2 tonni on tonni, tulipa se sitten mistä tahansa toimesta. Esityksen rajauksella todennäköisesti vain hidastettaisiin päästövähennyksiä, kun kaikkia mahdollisuuksia ei voisi käyttää tai ainakaan halutussa mittakaavassa.
Onnistuminen vaatii järkevää toteuttamista
Esityksessä arvioitiin mainituilla prosenttiyksiköillä joustomekanismin vähentävän taakanjakosektorilla päästöjä lisäisesti korkeintaan 0,55 miljoonalla CO2 tonnilla. Tähän pääseminen vaatii kuitenkin monia onnistumisia käytännön toteutuksessa.
Energiavirasto hyväksyisi lakiesityksen mukaan jakelijan hakemuksen vapaaehtoisista päästövähennyksistä, joiden olisi täytettävä lain kriteerit. Jakeluvelvoitteessa huomioitaisiin vain toteutuneet ja todentajan varmistamat päästövähennykset.
Energiavirastolle tulee varata tähän työhön riittävät resurssit, jottei ajatuksena todella hyvä joustomekanismi kaadu byrokratian kierteisiin. Todentajia tulee olla riittävästi sekä pelisääntöjen selvät ja samat kaikille toimijoille, jotta jakelijoilla ja päästövähennyksiä tarjoavilla yrityksillä on mielekästä hyödyntää joustomekanismia.
Toimivalla käytännöllä joustomekanismi tuo uusia mahdollisuuksia tehdä aitoja ilmastotoimia Suomessa, mikä hidastaa ilmastonmuutosta ja luo kasvua kestävästi toimiville kotimaisille hiilensidontayrityksille.
Viestiä päättäjille
Vaikutamme Carborealilla aktiivisesti siihen, että lainsäädännöstä tulisi mahdollisimman toteutuskelpoinen ja ilmastohyötyjä aikaansaava. Viestiämme kuunnellaan ja esimerkiksi hallituksemme puheenjohtaja Janne Saarikko on ollut lausumassa asiasta eduskunnassa ja jättänyt kirjallisen lausunnon.
Saarikko painotti kirjallisessa lausunnossaan, että hallituksen esitystä tulisi muuttaa siten, että siinä säilytettäisiin teknologianeutraalisuus. Näin hallitus mahdollistaisi aidosti valinnan vapaan markkinan rajoissa erilaisista laadukkaista ja kustannustehokkaista ilmastotoimista, eikä päätöksiä ohjattaisi ideologisten preferenssien perusteella.
Saarikko nosti erityisenä huomiona esiin maankäyttösektorilta löytyvän kustannustehokkaita ratkaisuja Suomen kokonaispäästöjen pienentämiseksi. Jotta tämän vuoden ilmastovuosikertomuksessa esitettyyn 20 Mt päästövähennystarpeeseen voitaisiin päästä, ei maankäyttösektoria voida pois rajata jakeluvelvoitteen joustomekanismista.
Saarikon mukaan on hallituksen esittämä joustomekanismi merkittävä myönteinen askel kohti ilmaston ja talouden kannalta tehokkaita ilmastotoimia. Maankäyttösektorin prosenttirajan selvällä nostolla esitetystä 1 prosentista joustomekanismin avulla saataisiin entistä enemmän hyötyjä juuri Suomessa aikaan.
Comments